Jussi Lemiolle Pori on myös urheilukaupunki
Pelaaja näkee tulevan kauden pelipaikan isona kehityskohteena.
Isokokoinen puolustaja jatkaa Porissa. Rinnalleen, Jussi odottaa tuttuja pelikavereita. Kuva Elmeri Elo / Elonkuvaus.
Vuonna 1999 syntynyt Jussi Lemio ei ole kokenut FC Jazzin vuoden 1993 ja 1996 mestaruuksia, ei myöskään Karhuhallin valmistumista vuonna 1992. Sen sijaan Lemio on nähnyt Herralahden pelialustan muuttamisen keinonurmeksi kymmenen vuotta sitten, stadionin tiensä päähän tulleen nurmen uusinnan 2021 ja vuonna 2023 UK Tekonurmen alustan uusimisen. Pelaajalle ei ole montaa tarinaa kertynyt kotikaupunkinsa jalkapallon menestyksestä, eikä olosuhteiden kehittymisestä.
Ensi vuonna 26-vuotta täyttävä puolustaja on pelannut jalkapalloa koko ikänsä ja on vuosien varrella nähnyt pelimatkoillaan, miten monet paikkakunnat ovat panostaneet jalkapallon harrastamisen mahdollisuuksiin ja olosuhteisiin. Olosuhteilla on nykypäivänä merkittävä vaikutus seuratoiminnan arkeen, myös Porissa, jossa on 2 000 jalkapalloa harrastamis- sekä kilpailumielessä pelaavaa junioria sekä aikuispelaajaa. Niukkuutta myydään harjoitteluajoissa etenkin kevään alkaessa ja syksyn loppuessa.
Lemio juttelee, että paljon ovat pelaajat miettineet tulevia vuosia eteenpäin. Miettineet Tammelan stadionia, Kotkan Arto Tolsa pyhättöä, Kokkolan tulevaa urheilupuistoa, Järvenpään uutta katsomoa. Nyt tuleva muutos siirtyä UK Tekonurmelle kääntyy lopulta keskusteluissa isoksi mahdollisuudeksi,
- Toivon ja uskon, että FC Jazz saa käännettyä pelipaikan siirtymisen, niin positiiviseksi kuin mahdollista yhdessä Porin kaupungin kanssa. Enää ei tarvitse yleisön tähyillä kiikareiden kanssa mitä kentällä tapahtuu tai jännittää, että moukarihäkistä lentäisi kiekko niskaan. Uskon tulevan kauden tunnelman UK Tekonurmella välittyvän rakennettavaan katettuun katsomoon entistä paremmin. Ja jos joku on varmaa, niin pelaajat tulevat ainakin tekemään kaikkensa, että häkissä tulee olemaan pöhinää.
Mmenie Abassi-Ita Etok oli Lemiolle mielusa pelikaveri. Etok jatkaa matkaansa Porista eteenpäin. Kuva: Elmeri Elo / Elonkuvaus
Jussi Lemiolla alkaa jo kahdeksas kausi miesten edustusjalkapallon parissa Porissa, niistä seitsemän pelaaja on taistellut FC Jazzin paidassa. Viime kaudella Lemio oli kokoonpanossa yhtä vailla kaikissa otteluissa ja oli joukkueen kantavia voimia, kun FC Jazz nousi yläloppusarjapaikalle.
- Viime kausi jätti kyllä rehellisyyden nimessä aika kylmäksi, kun ei lopulta taisteltu kunnolla noususta. Ei tuollaiseen kauteen voi jättää hommia kesken ja koen seurassa olevan tulevalle kaudelle hyvä tekemisen meininki päällä monista muuttujista huolimatta, ja sen vuoksi haluan täällä myös jatkaa.
Nousutarinoita kyhäillyt uusi päävalmentaja Tero Suonperä saa positiiviset ajatukset liikkeelle Jussi Lemiossa,
- Tunnen Teron useamman vuoden takaa ja luotan Teron saavan taustojen kanssa hyvän projektin käyntiin. Käydyissä keskusteluissa onkin vaikuttanut olevan hihat käärittyinä jo tulevaa vuotta kohti erinomaisesti. On myös hienoa, että hommat aloitetaan heti marraskuussa päävalmentajan ja muiden taustahenkilöiden voimin. Ainoa tapa saada tuloksia on työnteko. Tietynlainen kunnianhimo täytyy myös olla toiminnassa läsnä alusta saakka. Haluan olla itse esimerkkinä tästä ja heti ensimmäisenä pelaajana tukemassa oman sopimukseni kautta tulevaa.
Lopuksi kokenut pelaaja muistuttaa kaupungin edustajia jalkapalloterveisillä,
- Tärkeää olisi, että porilainen yleisö lähtee projektiin mukaan, kuin myös vanhat ja uudet yhteistyökumppanit. Toivottavasti kaupungin päättäjät myös mahdollistavat ideaalisen ympäristön peleissä käyville katsojille tuleviksi kausiksi. Kyseessä on kuitenkin uniikki, ja ennen kaikkea hieno urheilukaupunki.
Olosuhteet ovat yksi asia, kun pelaajat miettivät oman jalkapallouransa kehittymistä. FC Jazz on panostanut jo useita vuosia siihen, että pelaajien arki olisi mahdollisimman toimivaa. Juniorityön tuloksena nuoret porilaiset pelaajat kiinnostavat ympäri Suomea. Jollakin aikavälillä porilaisen jalkapallon lippulaivan tulee pelata korkeammalla sarjatasolla ja vetovoimatekijänä pitää olla asianmukaiset olosuhteet harjoitella sekä pelata.
Pori ei tarvitse Tammelan tasoista pyhättöä, mutta voisiko kokonaisvaltaisessa urheilurakentamisessa tehdä jotakin mitä Kokkolassa on tehty, kun jalkapallokenttä ja monitoimiareena yhdistettiin?