Jalkapallo luo hyvinvointia
Aurinkokatsomon puolelta peilaa tällä kertaa artikkelisarjassa FC Jazzin toimintaa kolmen eri kirjoittajan toimesta. Ensimmäisenä ajatuksia nostaa esiin FC Jazz juniorit ry:n puheenjohtaja Jarkko Westerlund.
Artikkelissa tarkastellaan Palloliiton julkaisemaa tutkimusta sekä paneudutaan myös hieman kasvattajarahaperusteisiin.
FC Jazz avaa kolmen kirjoituksen sarjalla toimintaansa sekä strategiakauttaan 2017-2020. Seurassa on käynnistymässä alkusyksystä toimintatarkastelu, jonka tavoitteena on määrittää tulevien vuosien suuntaviivat. Ensimmäisessä kirjoituksessa FC Jazz juniorit ry:n puheenjohtaja Jarkko Westerlund peilaa seuratoimintaa ja nostaa muutamia asioita myös lukujen kautta esiin. Muissa artikkeleissa seuran valmennuspäällikkö Miro Varhelahti avaa urheilullista ja seuran valmennuslinjan toimintaa, sekä FC Jazz Oy:n puheenjohtaja edustusjoukkueen toimintaan liittyviä asioita.
Jalkapallo luo hyvinvointia,
Paikallisuus ja vaikuttavuus ovat vahvoja teemoja nykyisessä yhteiskunnassa. Palloliitto ja Euroopan jalkapalloliitto UEFA, laativat Social Return On Investment (SROI)-mallinnuksen, joka kertoo jalkapallon vaikuttavuudesta yhteiskuntaan kokonaistasolla. Siinä arvioidaan, että Suomessa jalkapallon taloudellinen hyöty yhteiskunnalle on 1,24 miljardia joka vuosi.
UEFA SROI-tutkimuksen mukaan reilu neljäsosa vuotuisesta säästöstä tulee terveydenhuollon kuluista. Jalkapallon harrastaja omaksuu terveyttä edistävät elämäntavat jo nuorena – ja pysyy terveenä pitkään.
FC Jazzin visiona on viedä pelaajaa kohti omaa huippua, joka ei tarkoita ainoastaan huippupelaajien vaan myös huippuihmisten kasvattamista. FC Jazzissa jokainen voi kokea tavoittelevansa omaa huippuaan oli se sitten kilpailua tai harrastamista. Jalkapallo-oppien lisäksi FC Jazz haluaa tarjota liikuntaa kaupungin kaikille lapsille monin eri tavoin. Tästä voidaan nostaa esiin FC Jazz järjestämä koko perheen kiertävä liikuntaseikkailumaa, jonka toteuttamiseen Porin kaupunki myönsi Raukkaudella porilaisille -hyvinvointirahaa.
Seurassa toimii naisten harrastejoukkue ”Leidit”, jossa tarjotaan naisille mahdollisuuden harrastaa jalkapalloa. Miesten harrastamiseen taas sopii Porispere-liiga, joka liikuttaa lähes kahtasataa harrastepalloilijaa läpi kesän. Tulevaisuudessa FC Jazz alkaa liikuttamaan myös tyttöjä, jotka ovat tilastoissa valitettavan aliedustettuina porilaisessa jalkapallossa.
Reilu kolmannes UEFA SROI-tutkimuksen mukaisesta säästöstä tulee sosiaalikuluista ja -etuuksista. FC Jazz on merkittävä työllistäjä ja vuonna 2020 seurassa on työskennellyt kahdeksan täysin jalkapallosta elantonsa saavaa työntekijää, lisäksi seurassa toimii useita oto-periaatteella toimivia valmentajia ja tietysti kaiken tämän päälle kaikki seuralle elintärkeät vapaaehtoistoimijat, joita toimii sekä joukkuetoiminnassa, että tietysti talkootoiminnassa. Kesäisin seura työllistää useita nuoria, jotka pääsevät tutustumaan työelämään esimerkiksi Pori Cupin erilaisissa työtehtävissä.
Viimeinen reilu kolmannes UEFA SROI-tutkimuksen arvosta ovat suoria taloudellisia vaikutuksia. FC Jazzin osalta tämä tarkoittaa mm. varustehankintoja, elintarvike ostoja ja pelimatkoja mahdollistavia kuljetusyrittäjiä. FC Jazz hankkii vastuullisesti porilaisilta yrittäjiltä erilaisia palveluita noin 150 000 eurolla vuodessa. Suoria taloudellisia vaikutuksia tulee erilaisista turnauksista, joita Porissa järjestetään tai omista turnausmatkoista. Näitä asioita on myös paljon muitakin, mutta tuossa edellä on eriteltynä suurimmat kohteet mihin FC Jazzin suorat taloudelliset vaikutukset ulottuvat.
Palloliiton pääsihteerin Marco Casagranden ajatuksiin on helppo yhtyä, kun hän toteaa seuraavasti: ”Toivottavasti jalkapallo aletaan nähdä houkuttelevana sijoituksena, johon kumppanit ja yhteiskunta ovat valmiita satsaamaan hyvinvoinnin lisäämiseksi. Jalkapallo luo hyvinvointia”
FC Jazz on tietoisesti rakentanut edustusjoukkuettaan kohti paikallisuutta ja nostanut ryhmään useita nuoria omia pelaajia. Tästä osoituksena on nykyinen joukkue, joka on koottu pelkästään Satakuntalaisista pelaajista. Tämänkaltaista tilannetta ei edustusjoukkueen osalta ole ollut koko 2010-luvulla. Tällä kaudella 2020 joukkueen muukalaiset tulevat Raumalta, kun vielä edellisinä kausina pelaajia oli runsaasti ulkomailta. Itse tarkoitus ei porilainen tai satakuntalainen joukkue kuitenkaan ole vaan laadukkaiden paikallisten pelaajien rinnalle myös tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan kokeneita vahvistuksia viemään FC Jazzia sarjaportaita ylemmäs.
FC Jazzin pelaajatuotanto alkaa olemaan tasolla, jolla tulevina vuosina voidaan havitella noususta ylemmille tasoille, tämän strategiakauden aikana ollaan luotu pohjaa, jolle rakentaa tulevaisuuden nousujoukkue.
Seuraavaksi hieman konkreettisia tekoja, mitä strategiakaudella olemme saaneet aikaan.
Suomessa on käytössä kasvattajarahajärjestelmä, jossa Veikkausliigan ja Miesten Ykkösen joukkueet maksavat alle 23-vuotiaiden pelaajien edellisille seuroille käytöstä tai vaihtoehtoisesti saavat Palloliitolta hyvitystä pelaajien käytöstä. Eli käytännössä mitä enemmän kasvattamasi alle 23-vuotiaat pelaajat ovat pelanneet Veikkausliigaa tai Ykköstä, sitä enemmän saat kasvattajarahaa.
Vuoden 2019 kasvattajarahojen perusteella Miesten Ykkösen seuroista vain Veikkausliigaan nousseet TPS ja FC Haka saavat enemmän kasvattajarahaa kuin FC Jazz. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että FC Jazzin kasvattamia pelaajia pelaa Veikkausliigassa ja Ykkösessä enemmän kuin noiden kahdeksan muun seuran, joilla siis oma edustusjoukkue pelaa myös Ykköstä. Vastaavassa tilastossa Veikkausliigan osalta FC Jazzin taakse jää kolme joukkuetta.
Tämän voidaan olevan seurausta FC Jazzin strategian mukaisesta toiminnasta, jossa tavoitteena on kehittää nuoria porilaisia pelaajia kohti omaa huippuaan. Kun vertailujaksona käytetään 2010-lukua ennen nykyistä strategiakautta (2017-2020), niin sekä U20- että U23-pelaajien peliminuutit edustusjoukkueessa ovat tuplaantuneet. U23-pelaajien peliminuutit nykyisen strategiakauden aikana ovat 63,4 % kokonaisminuuteista, joka tarkoittaa, että kentällä FC Jazzin otteluissa on koko ajan seitsemän U20 ja U23-pelaajaa.
FC Jazz saa kasvattajarahaa yhdeksästä tälläisestä pelaajasta, jotka pelasivat kaudella 2019 joko Miesten Ykkösessä tai Veikkausliigassa, unohtamatta ulkomailla pelaavia tai pelanneita Terry Abladea, Patrik Raitasta ja Tuure Mäntystä, jotka eivät näissä tilastoissa edes näy.
Tulevaa strategiaa seuraaville vuosille ei vielä ole aloitettu konkreettisesti kirjoittamaan. Käynnistämme prosessin sen jälkeen, kun Suomen Palloliitto julkaisee päivitetyn strategiansa. FC Jazz haluaa katsoa, kuinka paljon saamme tästä askelmerkkejä tulevaan. Missiomme on jalkapallon aseman parantaminen Porissa, mutta haluamme tietysti olla kehittämässä myös koko suomalaista jalkapalloa. Luonnollisesti nykyiseen tekemiseen ei isoja muutoksia tule, mutta tunnistamme asioita, joihin tulemme panostamaan aikaisempaa enemmän.
Ohessa on linkki artikkelissa viitattuun palloliiton selvitykseen: https://www.palloliitto.fi/jalkapallouutiset/jalkapallon-hyoty-suomen-yhteiskunnalle-124-miljardia-euroa-vuodessa-nain-se
Ohessa on linkki artikkelissa viitattuun kasvattajarahaan: https://www.palloliitto.fi/kasvattajaraha-2019
Ohessa on linkki FC Jazzin strategiaan: https://www.fcjazz.com/uutiset/2017-2020-askelmerkit-laadittu